Lausuimme Valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaluonnoksesta vuosille 2020-2023 yhdessä Luonto-Liiton, WWF Suomen, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen, Kotitalousopettajien liiton, Birdlife Suomen, Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa.
LAUSUNTOMME:
Nuorella on keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen
Nuorten ääni kuuluvaksi ilmastonmuutoskeskustelussa
On erittäin myönteistä, että ilmastohuoli on tunnistettu nuorisopolitiikan osa-alueeksi, ja ettävaltionhallinnon toimesta tuetaan nuorten ilmastohuolen kanavoitumista toiminnaksi, joka myötävaikuttaa ympäristöongelmien ratkaisuun.
On hienoa, että hallitus on sitoutumassa nuorten osallistumismahdollisuuksien edistämiseen, lisäämässä ja kehittämässä kuulemistyökaluja ja avaamassa nuorille aitoja vaikuttamisen paikkoja esimerkiksi ilmastolain uudistukseen. Tämänhetkisessä luonnoksessa luetellut toimenpiteet ovat tärkeitä, mutta pidämme niitä osin riittämättöminä kyseisen tavoitteen saavuttamiseen.
Pidämme tärkeänä, että valtion nuorisopoliittisessa ohjelmassa esitettäisiin lisäksi konkreettisia keinoja, joilla mahdollisimman monet nuoret löytävät kuulemistyökalut ja saavat valmiudet osallistua ja vaikuttaa. Tämä on keskeistä myös ilmasto- ja ympäristökasvatuksessa, joiden tavoitteena on tukea jatkuvaa oppimista, jotta yksittäisten ihmisten ja laajemmin koko yhteiskunnan arvot, tiedot ja taidot sekä toimintatavat kehittyvät kestävän kehityksen mukaisiksi.
Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi sitoudutaan ottamaan huomioon kestävä kehitys ja ilmastokasvatus läpileikkaavina teemoina eri koulutusasteilla. Kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä toteutettavan ilmasto- ja ympäristökasvatuksen avulla tavoitetaan nuoret laajasti ja voidaan tukea tehokkaasti VANUPOn tavoitetta siitä, että nuorten ilmastohuoli kanavoituu ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Esitämme, että hallitus käynnistää “Liikkuvan koulu” -ohjelman kaltaisen laajan ja hyvin resurssoidun ilmasto- ja ympäristöosaamisen ohjelman, jolla kunnianhimoiset hallitusohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Ohjelman tulisi muodostaa jatkumo koulutusasteelta toiselle ja koskea myös nuorisotyötä. Ohjelman valmistelua varten tulisi kutsua koolle laajasti nuorisopolitiikan sidosryhmiä, sekä osallistaa nuoria ohjelman suunnitteluun.
Esitämme, että ohjelman puitteissa tehdään mm. seuraavia toimenpiteitä:
-Lisätään täydennyskoulutuksella opettajien osaamista ilmasto- ja ympäristökasvatuksen toteuttamiseen.
-Tarjotaan opettajille ja kasvattajille tukea ja työkaluja ilmasto- ja ympäristökasvatukseen, esimerkiksi oppimateriaaleja, luonto- ja ympäristökoulujen palveluita, kouluvierailuja ja kestävän kehityksen ohjelmia.
-Tuetaan päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin muutosta ilmaston ja ympäristön kannalta kestäväksi. Kunnissa edistetään 1.5 asteen tavoitteen kanssa linjassa olevaa oppilaitosten arkea esimerkiksi vähentämällä ruokahävikkiä, ottamalla käyttöön hiilineutraaleja energiaratkaisuja ja mahdollistamalla kestäviä hankintoja.
-Osana ohjelmaa osallistetaan nuoria ilmasto- ja ympäristövaikuttamiseen paikallisella ja valtakunnallisella tasolla mm. yhteistyössä kouluissa tehtävän nuorisotyön kanssa.
Sen lisäksi, että ilmasto- ja ympäristökasvatusta toteutetaan hallituskauden aikana eri koulutusasteilla, olisi hyvä jalkauttaa sitä myös osaksi nuorisotyötä. Pidämme tavoitetta vuoropuhelun lisäämisestä nuorten parissa työskentelevien välillä myönteisenä, mutta pelkkä vuoropuhelu ei riitä, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Nuorisotyön lisääminen kouluilla ja oppilaitoksissa on myönteistä. Samalla olisi lisättävä nuorisotyöntekijöiden ilmasto- ja ympäristöosaamista täydennyskoulutuksella, jotta voidaan tukea nuorten osallisuutta sekä toimintaa ilmaston ja ympäristön puolesta.
On hienoa, että Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmassa valmistellaan kuntalaisten ilmastotoimienvauhdittamisen toimintamallia ja että siinä huomioidaan nuoret. On tärkeää varmistaa, että toimintamalli tukee myös edellä esittämämme “ilmasto- ja ympäristöosaamisen ohjelman” toimenpiteitä päivähoidossa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä.
On myönteistä, että Ympäristöministeriö suuntaa Kokeilun paikka -rahoitusta nuorten ideoiden toteuttamiseen, mutta VANUPOn tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittävämpää taloudellista panostusta esimerkiksi kohdentamalla lisärahoitusta ilmasto- ja ympäristökasvatuksen kehittämishankkeisiin.
Pidämme tärkeänä, että VANUPOn toimenpiteissä on mukana päästöttömän liikkumisen, kuten kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksien parantaminen. Ihmettelemme kuitenkin, miksi tämä kohta on rajattu vain liikkumiseen, sillä esimerkiksi kuluttamiseen (kuten ruokaan ja harrastuksiin) liittyvät valinnat ovat keskeisiä nuorten jokapäiväisessä elämässä. Kestävän liikkumisen lisäksi pitäisi huomioida myös se, millä muulla tavoin nuoret voivat vaikuttaa oman hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Tähän tarvitaan esimerkiksi erityisesti nuorille suunnattuja työkaluja hiilijalanjäljen arviointiin.
Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen – nyt ja tulevaisuudessa
Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta
VANUPO on kytketty valtakunnallisten opetussuunnitelmien toimeenpanoon, mitä pidämme tärkeänä. Opetussuunnitelmissa on demokratia- ja ihmisoikeusasioiden rinnalla keskeisenä aihepiirinä myös kestävä kehitys.
Esitämme, että demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen rinnalla vahvistetaan myös muita kestävän kehityksen ulottuvuuksia. Ekologinen kestävyys on pitkällä aikavälillä edellytys myös demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.
Edellä esittämämme “ilmasto- ja ympäristöosaamisen” -ohjelman toimenpiteet edistävät ekologista kestävyyttä kouluissa ja oppilaitoksissa.
Moniammatillista yhteistyötä ja erityisesti nuorisotyötä vahvistetaan perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa
Pidämme hyvänä hallituksen suunnitelmaa nuorisotyön vahvistamisesta perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tällä tavoitellaan VANUPO-luonnoksen mukaan mm. nuorten hyvinvoinnin lisäämistä. Toimenpide voi tukea myös nuorten osallistumista ilmastonmuutokseen liittyvään päätöksentekoon esimerkiksi omassa koulussa, kaupunginosassa ja kaupungissa.
Suomen tavoitteet nuorisoalan kansainväliselle ja eurooppalaiselle yhteistyölle
Pidämme myönteisenä, että Suomen tavoitteena on edistää nuorten mahdollisuuksia osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa myös kansainvälisellä tasolla.
Painopisteet nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle
Yksi nuorisolain toteuttamisen keskeinen lähtökohta kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Tämä ei näy riittävästi osaamiskeskusten painotuksissa tai ohjauksessa.
Luonnoksessa todetaan, että nuorisotyön määrärahoista jaettavilla avustuksilla voidaan tukea ainoastaan sellaista toimintaa, joka toteuttaa nuorisolain 2 §:n tavoitteita ja lähtökohtia, ja että avustustoiminnassa otetaan läpäisevästi huomioon kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus.
On hienoa, että kestävä kehitys ”huomioidaan läpäisevästi”, mutta mitä kirjaus tarkoittaa käytännössä esimerkiksi osaamiskeskusten osalta? Tuleeko osaamiskeskuksen toiminnan edistää kestävää kehitystä?
Esitämme, että tätä tarkennetaan seuraavasti: ”Nuorisoalan osaamiskeskuksiksi valittavien tulee toiminnallaan edistää kestävää kehitystä, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”.
Nähdäksemme myös kestävän kehityksen osaamiskeskukselle olisi nuorisolain perusteella tarve ja perustelu. Nuorisoalan toimijoista löytyisi myös asiantuntevia tahoja osaamiskeskusta perustamaan.
***
Kuva: Emma Luukkala
