Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:n säännöt

Hyväksytty liiton syyskokouksessa 4.11.2015

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry, ruotsiksi Finlands natur- och miljöskolförbund rf, englanniksi The Finnish Association of Nature and Environment Schools. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alue on Suomi. Yhdistys on kaksikielinen (suomi ja ruotsi).

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry eli LYKKY

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry (LYKKY) on hallinnollinen ja oikeustoimikelpoinen toimija, jonka tarkoituksena on edistää luonto- ja ympäristökoulutoimintaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa. Luonto- ja ympäristökoulutoiminnan kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, ja tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisten elämäntapojen, ympäristövastuullisuuden ja luonnontuntemuksen edistäminen ja ulkona tapahtuvan opetuksen ja toiminnallisen oppimisen tukeminen.

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto eli LYKKY

• toimii luonto- ja ympäristökoulutoimintaa järjestävien tahojen kontaktina viranomaisiin ja päättäjiin luonto- ja ympäristökoulutoiminnan ja ympäristökasvatuksen edistämiseksi
• antaa lausuntoja yhdistyksen toimialaan liittyvissä asioissa
• tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille ja yhteisöille
• edistää ja harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa
• luo ja ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä samankaltaista toimintaa tarjoaviin toimijoihin ja verkostoihin
• koordinoi ja kehittää LYKE-verkostoa
• tiedottaa kasvattajille ja opettajille yhteisesti LYKE-verkoston tarjoamista palveluista

Toimeenpanevana elimenä LYKKYssä on hallitus, joka saa työssään apua palkatusta henkilökunnasta. LYKKYn hallitus päättää sekä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton jäsenyydestä että LYKE-verkostoon kuulumisesta.

LYKE-verkosto

Luonto- ja ympäristökoulutoimintaa järjestävien tahojen verkostoa kutsutaan LYKE-verkostoksi. Sekä LYKKYn että LYKEn toiminnan tavoite on kestävä tulevaisuus. Kaikki LYKE-verkostoon kuuluvat toimipisteet tarjoavat säännöllistä luonto- tai ympäristökoulutoimintaa lapsi- ja nuorisoryhmille, varhaiskasvatusyksiköille ja/tai kouluille.

Luonto- tai ympäristökoulutoiminnalla tarkoitetaan varhaiskasvatusryhmille ja/tai kouluille tarjottavia ohjelmakokonaisuuksia, joiden tavoitteena on edistää ekologisesti kestävää tulevaisuutta. Ohjelmakokonaisuudet kestävät vähintään tunnin, yleisimmin usean tunnin kerrallaan. Ohjelmakokonaisuuksiin pääsee osallistumaan julkisen haun, varauksen tai ilmoittautumisen kautta, eli toiminta on suunnattu laajemmalle alueelle kuin esimerkiksi yhdelle koululle. Luonto- tai ympäristökoulutoimintaan voi kuulua myös koulutuksia kasvattajille ja opettajille sekä tukea koulun kestävän kehityksen työhön. Oppimisympäristönä on luonto tai muut toiminnallisen ympäristökasvatuksen mahdollistavat toimintaympäristöt. Toiminnassa korostetaan ympäristökasvatuksen pedagogista osaamista sekä kokemuksellista, elämyksellistä ja/tai tutkivaa oppimista.

Jotta toimija voi kuulua LYKE-verkostoon, sen on täytettävä sertifioinnin kriteerit tai tavoitella niiden täyttämistä. Sertifioinnin kriteerit ja muut verkostoon kuulumisen edellytykset löytyvät verkkosivuilta.

Lyke-verkostoon voi liittyä täyttämällä hakulomakkeen. LYKE-verkostoon voi kuulua vain luonto- tai ympäristökoulutoimintaa harjoittava osa koko organisaation toiminnasta, kun organisaation koko toiminta ei ole luonto- tai ympäristökoulutoimintaa. LYKKYn hallitus arvioi hakulomakkeen perusteella, voidaanko taho hyväksyä LYKE-verkoston jäseneksi ja voidaanko se sertifioida. Jos tahoa ei voida heti sertifioida, se voi kuulua verkostoon koejäsenenä, jolloin toimijan kehittymistä sertifioiduksi tuetaan.

3 § Varainhankinta

Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu hankkimaan varoja jäsenmaksuin, verkoston vuosimaksuin (LYKE-verkostomaksu), keräyksin, arpajaisin ja avustuksin, ottamaan vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkimaan ja omistamaan toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistys voi myös harjoittaa sellaista yhdistyslain 5 §:n mukaista taloudellista toimintaa, joka liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

4 § Jäsenyys

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitolla on yhteisöjäseniä ja henkilöjäseniä. Jäsenten ja niiden edustajien keskuudesta valitaan valtuutetut jäljempänä mainitulla tavalla. Valtuutetut käyttävät päätösvaltaa kokouksissa.

Yhteisöjäsenet

Yhteisöjäsenen tulee olla sertifioitu LYKE-verkoston toimipiste, ja sen on oltava oikeustoimikelpoinen. Yhteisöjäseneksi voi hakea hakulomakkeella. Lomakkeen vastausten perusteella LYKKY:n hallitus päättää hyväksyykö jäsenen. Yhteisöjäsen maksaa syyskokouksen määrittelemän yhteisöjäsenmaksun, ja on vapautettu LYKE-verkoston vuosimaksusta. Leirikouluyhdistyksen yhteisöjäsenet ovat oikeutettuja alennettuun jäsenmaksuun.

Henkilöjäsenet

Henkilöjäsenen tulee olla sertifioidussa LYKE-verkoston toimipisteessä työskentelevä henkilö. Jäseneksi voi hakea hakulomakkeella. Lomakkeen vastausten perusteella yhdistyksen hallitus päättää hyväksyykö jäsenen. Henkilöjäsen maksaa syyskokouksen määrittelemän henkilöjäsenmaksun. LYKE-verkostomaksun maksanut taho voi halutessaan ilmoittaa yhdistykselle yhden henkilöjäsenen nimen, joka vapautetaan jäsenmaksusta.

Tukijäsenet

Yhdistyksellä voi olla tukijäseniä, jotka haluavat edistää yhdistyksen tavoitteita. Tukijäsen voi olla yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Tukijäsenet eivät osallistu päätöksentekoon. Henkilötukijäsenet voivat kuitenkin osallistua tapaamisiin, keskusteluihin ja ovat mukana tiedotuslistalla. Jos varsinainen henkilöjäsen siirtyy kokonaan pois työskentelemästä LYKE-verkoston toimipisteessä, henkilöjäsen voidaan jäsenen suostumuksella siirtää hallituksen päätöksellä henkilötukijäseneksi. Tukijäsen maksaa syyskokouksen määrittelemän tukijäsenen vuosimaksun. Eläkeläiset on vapautettu henkilötukijäsenmaksusta. Myös yhteisötukijäsenet ovat mahdollisia: jos joku taho haluaa tukea liittoa rahallisesti, se voi liittyä tukijäseneksi. Tukijäseneksi liitytään täyttämällä hakulomake tai maksamalla tukijäsenmaksu.

Koejäsenet

Jos yhteisön tavoitteena on tulla sertifioiduksi LYKE-verkoston toimipisteeksi, mutta sitä ei ole vielä sertifioitu, yhteisö voi liittyä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton koejäseneksi. Koejäsenet eivät saa osallistua päätöksentekoon. Koejäsenten edustajat voivat kuitenkin osallistua tapaamisiin, keskusteluihin ja ovat mukana tiedotuslistalla. Koejäsen maksaa syyskokouksen määrittelemän LYKE-verkostomaksun. Toimipisteen työntekijät voivat halutessaan liittyä liiton tukijäseniksi maksamalla syyskokouksen määrittelemän tukijäsenen vuosimaksun.

5 § Päätösvalta

Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät yhdistyksen valtuutetut. Henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenten edustajat valitsevat valitsemiskokouksessa keskuudestaan yhden valtuutetun jokaista vaalipiiriä kohti. Yhden vaalipiirin muodostaa jäsenmaksun tai LYKE-verkostomaksun maksanut LYKE-verkostoon kuuluva toimipiste työntekijöineen. Hallitus vahvistaa toimipisteiden ja siten vaalipiirien ja seuraavan vuoden valtuutettujen määrän ennen valitsemiskokousta. Valtuutetut valitaan valitsemiskokouksessa, joka tulee järjestää vuosittain loka-joulukuussa. Jokaisella valtuutetulla on henkilökohtainen varajäsen. Valtuutettujen toimikausi on yksi kalenterivuosi. Valtuutetut tekevät päätökset kevät – ja syyskokouksessa, ja voivat vaatia ylimääräisten kokousten pitämistä yhdistyslain 21§ mukaisesti.

6 § Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen

Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava eroamisestaan valtuutettujen kokouksen pöytäkirjaan. Jäsen katsotaan eronneeksi, ellei hän ole maksanut jäsenmaksua kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. Hallitus voi erottaa jäsenen ¾ äänienemmistöllä, jos hän/se ei enää täytä näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden perusteita, tai yhdistyslain 14 §:ssä mainituilla perusteilla.

7 § Yhdistyksen hallitus

Yhdistyksen hallituksen muodostaa puheenjohtaja ja 4-8 muuta jäsentä. Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain vuoron tai tarvittaessa arvan mukaan. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. Hallituksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee yhdistyksen sihteerin, tiedotussihteerin ja taloudenhoitajan joko keskuudestaan tai ulkopuolelta. Varojen salliessa yhdistys voi palkata toiminnanjohtajan ja muita työntekijöitä.

Hallitus voi perustaa jaostoja ja kutsua niihin henkilöitä, joiden ei tarvitse olla hallituksen jäseniä.

8 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja. Hallitus voi määrätä toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

9 § Yhdistyksen tilikausi

Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

Tilit on hallituksen jätettävä viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle, jonka tulee palauttaa ne hallitukselle viimeistään kahta viikkoa ennen kevätkokousta.

10 § Valtuutettujen kokoukset

Valtuutetut kutsutaan valtuutettujen kokouksiin vähintään kahta viikkoa ennen kokousta sähköpostitse, tarvittaessa kirjeitse. Valtuutettujen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen tai valtuutettujen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Valtuutettujen kevätkokous pidetään huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous joulukuun loppuun mennessä.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
2. Hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus.
3. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan siitä antama lausunto, sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
4. Käsitellään muut valtuutettujen tai jäsenten kevätkokouksen käsiteltäväksi esittämät asiat, jotka on jätettävä hallitukselle kirjallisena tai sähköpostilla vähintään viikkoa ennen kokousta.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
2. Valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimintakaudeksi sekä päätetään vuosittain, kuinka monta hallituksen jäsentä valitaan erovuoroisten tilalle ja valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle.
3. Määrätään jäsenmaksun ja LYKE-verkostomaksun suuruus.
4. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma.
6. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio.
7. Käsitellään muut valtuutettujen tai jäsenten syyskokouksen käsiteltäväksi esittämät asiat, jotka on jätettävä hallitukselle kirjallisena tai sähköpostilla vähintään viikkoa ennen kokousta.

11 § Ylimääräinen kokous

Tarpeen vaatiessa hallitus kutsuu valtuuston ylimääräiseen kokoukseen 10§:ssä mainitulla tavalla, mikäli valtuuston kokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista valtuutetuista sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää.

12 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös on ollakseen pätevä tehtävä valtuutettujen kokouksessa sen jälkeen, kun hallitus on asiaa käsitellyt. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään ¾ äänestyksessä annetuista äänistä.

13 § Yhdistyksen purkaminen

Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, käytetään sen varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen. Päätös yhdistyksen purkamisesta on pätevä vain siinä tapauksessa, että vähintään ¾ annetuista äänistä on sitä kannattanut kahdessa toisiaan seuraavassa kokouksessa, joiden välillä on kulunut vähintään kaksi kuukautta.