Luonto- ja ympäristökoulutoiminnan jatkuvuus on kiinni kuntien rahoituspäätöksistä. Kiristyvässä taloustilanteessa toiminta on päättynyt useissa LYKE-verkoston toimipisteissä, kuten Jyväskylän luontokoulussa, Karhen ympäristökoulussa Ylöjärvellä sekä useissa Metsähallituksen luontokeskuksissa. Nyt myös Janakkala on liittymässä tähän huolestuttavaan joukkoon.
Luontokoulut ovat kunnille kustannustehokas tapa edistää ilmasto- ja luontotavoitteita, tukea opetussuunnitelmien toteutusta ja vahvistaa lasten ja nuorten luontoyhteyttä sekä hyvinvointia. Suomen luontopaneeli suosittaa luonto- ja ympäristökoulutoiminnan rahoituksen vahvistamista. Jokainen lakkautettu luontokoulu on menetetty mahdollisuus. Päättäjiltä tarvitaan nyt vastuullisuutta ja arvovalintoja – luontokoulut eivät ole pelkkä menoerä vaan todellinen sijoitus parempaan huomiseen.
Saimme tietoomme, että Janakkalan kunnan sivistyslautakunnan syyskuun kokouksessa käsitellyssä vuotta 2026 koskevassa budjettiesityksessä ei ollut mainintaa Ilveksen luontokoulusta. Tämä tarkoittaisi v. 2023 käynnistyneen, arvostetun ja pidetyn luontokoulutoiminnan lakkauttamista Janakkalan kunnassa. Asia koskee n. 1000 Janakkalan peruskoululaista, joiden oil määrä päästä osallistumaan luontokoulun toimintaan.
Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto on jättänyt luontokoulun puolesta kannanoton Janakkalan kunnan valtuutetuille ja toimialajohtajille. Myös suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä sekä Ilveksen luontokoulun toiminnasta vastaava opettaja Johanna Sahila ovat jättäneet omat kirjeensä Janakkalan kuntapäättäjille (alla). Lämpimät kiitokset kaikille luontokoulujen puolestapuhujille ja tukijoukoille!
Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton kannanotto
Janakkalan Ilveksen luontokoulun toimintaedellytykset vuodelle 2026 tulee turvata. Olemme saaneet tiedon, että Janakkalan luontokoululle ei ole budjetoitu rahoitusta kunnan ensi vuotta koskevassa (2026) budjettiesityksessä. Pyydämme huomioimaan asiaa koskevassa päätöksenteossa, että koko perusopetukseen ulottuvan kokopäiväisen luontokoulun toimintaedellytys on, että sille on yhden kokoaikaisen opettajan työpanoksen suuruinen vuotuinen rahoitus
Perustelut kannanotolle:
Janakkala on Luontoviisaat kunnat -verkoston jäsenenä sitoutunut uskottavasti vähentämään toimintansa luontoa heikentäviä vaikutuksia ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Luontoviisaat kunnat -verkoston kriteereissä todetaan, että ”kunta sitoutuu lisäämään kuntalaisten ja yrityksien lumo-tietoutta ja osallistamaan heitä lumo-ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen” sekä että ”luonnon monimuotoisuudesta viestiminen voidaan liittää esimerkiksi osaksi varhaiskasvatusta sekä opetussuunnitelmaa.”
Suomen 10 suurinta kaupunkia tunnistavat kasvatuksen ja koulutuksen merkityksen Luontositoumuksessaan pysäyttää Luontokato vuoteen 2030. Sitoumuksessa todetaan “vahvistamme koulutusta ja tiedonsaantia luontokadon pysäyttämisessä”. Tästä kannattaa ottaa mallia ja näyttää näin suuntaa myös muille pienille kunnille.
Janakkalan kunnan Ilveksen luontokoulu on valtakunnallisen LYKE-verkoston sertifioitu toimintakeskus. Luontokoulu Ilves tarjoaa Janakkalan kunnalle merkittävän, konkreettisen ja kustannustehokkaan osaratkaisun Luontoviisas kunta -verkoston kriteerien täyttämiseen. Luontokoulutoiminta tuo monimuotoisuustiedon ja ympäristökasvatuksen yhdenvertaisesti osaksi lasten ja nuorten arkea sekä tukee opettajia, varhaiskasvattajia ja muita kunnan toimijoita työssään. Luontokoulu Ilves tekee Janakkalan luontotyöstä näkyvää, koettavaa ja jaettua, mikä on herättänyt jo nyt huomattavaa kiinnostusta muissa kunnissa. Suomen luontopaneeli tunnistaa LYKE-verkoston luontokoulutoiminnan merkityksen ympäristökansalaisuuden edistäjänä ja suosittaa toiminnalle tukea ja lisäresursseja.
Luontokoulu vahvistaa kunnan elinvoimaa ja hyvinvointia
Luontokoulutoiminta pohjautuu tutkittuun tietoon ja tukee laajasti lukuisia kuntien tavoitteita: ilmasto-, kestävyys- ja luontotavoitteita, opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien oppimistavoitteita sekä terveyteen, hyvinvointiin ja liikuntaan liittyviä tavoitteita. Luontoviisaiden kuntien tavoitteisiin kuuluu, että ”kukoistava lähiluonto on keskeinen kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia tukeva resurssi.” Luontokoulutoiminta vahvistaa lasten luontoyhteyttä, parantaa keskittymiskykyä, vähentää stressiä, lisää liikkumista ja tuo muita tutkittuja terveyshyötyjä. Samalla se kasvattaa tulevia kuntalaisia, joilla on valmiuksia kohdata luontokadon ja ilmastonmuutoksen haasteet. Luontokoulu näkyy pienessä kunnassa vahvasti myös alueen perheille ja se voikin siten olla se tärkeä vetovoimatekijä muuttoa harkitseville.
Luontoviisas kunta tarvitsee Luontokoulun
Janakkala on sitoutunut Luontoviisas kunta -verkoston kriteereihin. Luontoviisas kunta ottaa monimuotoisuusnäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Luontokoulu edistää kunnan luontotyötä ja toimii samalla vetovoimatekijänä lapsiperheille. Se on kunnalle valttikortti, jota kannattaa hyödyntää monipuolisesti markkinoinnissa. Luontokoulu Ilveksen toiminnan turvaaminen on konkreettinen askel kohti luontoviisasta ja samalla elinvoimaista Janakkalaa.
Lisätietoja:
Luontoviisaat kunnat: https://luontokunnat.syke.fi/luontoviisaat-kunnat/
Mitä on LYKE-verkoston luonto- ja ympäristökoulutoiminta: https://www.luontokoulut.fi/luonto-ja-ymparistokoulutoimintaa/
Suomen Luontopaneelin suositus: https://www.luontokoulut.fi/suomen-luontopaneeli-suosittaa-luonto-ja-ymparistokoulutoiminnan-vahvistamista/
Yhteystiedot:
Maija Ihantola
Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry
maija.ihantola@luontokoulut.fi
puh. 041 5368232
Suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälän kannanotto
Arvoisat Janakkalan kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto
Janakkalan luontokoulun tulevaisuus on turvattava!
Olen ihastunut Janakkalaan. Siellä on Turengin jäätelötehdas, jossa valmistetaan tuttuja Pingviini-jäätelöitä. Tunnettu on myös Tervakosken Puuhamaa. Suurin syy ihastukseeni on kuitenkin Janakkalan luontokoulu, jolla voi olla merkittävä rooli, kun Suomessa käynnistyy vuonna 2026 Suomen kansallinen luontoterveysohjelma tulevaisuustalo Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johdolla (1). Vuonna 2022 alkanut Lahden kaupungin/Päijät-Soten Terveys ja ympäristöohjelma, Luontoaskel terveyteen kytkeytyy Sitran ohjelmaan ja on palkittu Suomen parhaimpana alueellisena ohjelmana (2).
Luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Johanna Sahila kertoi Helsingissä joulukuussa 2023 Janakkalan luontokoulusta. Pidän luontokouluja yhtenä lupaavimmista kasvatusalan toiminnoista. Annan Janakkalan koululle kaiken tukeni ja iloitsen sen saamasta julkisuudesta YLE:ssä vahvana ja esimerkillisenä toimijana Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitossa. Näiden koulujen jatkuvuus vaatii niiden tarkoituksen ja hyötyjen parempaa ymmärtämistä ja tukemista.
Luontokoulut näyttävät, miten luonnon terveyttä parantavat vaikutukset tehdään todeksi. Yksikin syvästi koettu luontoelämys voi muuttaa nuoren ihmisen elämän antamalla niin fyysistä kuin henkistä pääomaa tasapainoiselle ja vaikuttavalle elämänpolulle. Vakuuttavasta näytöstä voi lukea Tari Haahtelan, Ilkka Hanskin ja muiden kirjoituksesta Duodecim-lehdessä vuonna 2017, Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi (3).
”Kansanterveyttä uhkaa joukko kroonisia, tarttumattomia tauteja ja häiriöitä, kuten astma ja allergia, diabetes, suolistosairaudet, metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, neurologiset sairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Mainituille sairauksille on usein ominaista tulehdustila ja immunologinen epätasapaino. Kaupungistuneiden väestöjen elintavat ja ympäristö ovat muuttuneet tavalla, joka on yksipuolistanut ihmisen mikrobistoa (normaaliflooraa) ja vaikuttanut immuunisäätelyyn. Ehdotamme ”luontoaskelta” tilanteen parantamiseksi ja tutkimuksen kohteeksi. Terveyttä voidaan edistää tukemalla ihmisten yhteyttä luontoon.”
Luonnon terveysvaikutukset auttavat suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa ja kansantautien taakan pienentämisessä. Jos luonnon terveysvaikutukset otetaan laajasti käyttöön ihmisten arjessa ja osana terveydenhuoltoa, Suomi voi myös hillitä kansantaudeista aiheutuvia kustannuksia. Asia selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja THL:n toteuttamasta selvityksestä Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys (4, 5). Selvitystä varten tutkijat kävivät läpi keskeisen pohjoismaisen tutkimustiedon luonnon terveysvaikutuksista viimeisten 20 vuoden ajalta.
Näen Suomen luontokoululiikkeessä heijastuksia Brasiliassa ja laajemminkin tunnetun ympäristökoulutuksen filosofin ja sosiologin Paolo Freiren ajattelusta, joka varsinkin koulutusfilosofien piirissä on saanut merkittävää arvostusta. Freiren ajattelu on vaikuttanut merkittävästi omaani asuessani Latinalaisessa Amerikassa noin 14 vuotta. Hän katsoo, että maailman kaikilla lapsilla on yhtäläiset oikeudet oppimiseen, ja että oppiminen tapahtuu parhaiten itse kokien katsomalla, kuulemalla, koskemalla ja haistamalla.
Nyt minulla lienee ilo ja velvollisuus kommentoida ja tukea Janakkalan luontokoulua sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat otsikoi 80-vuotis-syntymäpäiväkirjoitukseni 24.9.2025 paperilehdessä ”Luonnon suurlähettiläs” (6).
Helsingissä 29. syyskuuta 2025
Mikko Pyhälä
Suurlähettiläs emeritus, Doctor honoris causa, kunniaprofessori, Stop Ecocide International kansanliikkeen asiantuntijaneuvoston jäsen
Taustaani: Olen toiminut viisi vuotta YK:n ympäristöohjelman UNEP:n johtoryhmässä Nairobissa 1991-1995. Siihen liittyen olen ollut perustamassa Maailman ympäristörahastoa (Global Environment Facility GEF) ja toiminut sen asiantuntijaryhmän sihteerinä (Scientific and Technical Advisory Panel STAP). Puheenjohtajana oli maailman arvostetuin ilmastotutkija Sir Robert Watson. Olin myös perustamassa Perun luonnonhistoriallisen museon tukisäätiötä ja toimin sen kunniapuheenjohtajana. Latinalaisessa Amerikassa sain useita ympäristöalan kunnianosoituksia ja palkintoja. Kunniakseni nimettiin tieteelle uusi orkidealaji Maxillaria pyhalae. Jukka Salon kanssa saimme Tieto Finlandia – palkinnon 1992 teoksesta Amazonia (Otava 1991).
Viitteet
(1) https://www.sitra.fi/hankkeet/kansallinen-luontoterveysohjelma/
(2) https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/ymparistokaupunki/luontopositiivinen-lahti/luontoaskel-terveyteen/
(3) https://www.duodecimlehti.fi/duo13480
(4) https://jukuri.luke.fi/items/6a6f2216-5f29-4f55-a4ac-b7c3d683eaf8
(5) https://www.sitra.fi/uutiset/luonto-voi-tarjota-suomelle-jopa-satojen-miljoonien-eurojen-hyodyn- kansantautien-torjunnassa/
(6) https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011421837.html
Ilveksen luontokoulun opettaja Johannan Sahilan kirje kuntapäättäjille
Olen Johanna Sahila, luokanopettaja, ympäristökasvattaja ja Ilveksen luontokoulun perustaja sekä sen ainoa opettaja. Syksyllä 2022 kirjoitin sivistystoimelle aloitteen luontokoulun perustamisesta Janakkalaan. Taustana tähän oli, että olin kahden edellisen vuoden aikana pitänyt kolmen kunnan alueella (Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki) luontokoulutoimintaa Vuokon luonnonsuojelusäätiön nimissä (EU:n 2-v projekti), jonka jälkeen opettajat esittivät toiveen – he halusivat luontokoulutoiminnan jatkuvan Janakkalassa.
Ilveksen luontokoulu aloitti Janakkalan kunnassa toimintansa elokuussa 2023. Rakensin luontokouluohjelman OPS:n sisältöjä täydentäväksi, omat erityisosaamiseni huomioiden. Jokainen kunnan 1.-6. luokan oppilas pääsi viettämään vähintään yhden koulupäivän ajan luontokoulussa lukuvuonna 2023-2024, kun olin resurssiopettajana kaikille kunnan kouluille, kiertävänä luontokoulunopettajana toimien. Ehdin muutamalle luokalle pitää lisäksi teematunnin mm. linnuista ja olin Suurisuolla kahtena päivänä luokkien oppaana. Janakkalan Ilveksen luontokoulu on osa Suomen luontokoulujen liiton luontokouluverkostoa (LYKE) ja se on kunnan nettisivuilla kirjattu paikalliseksi OPS:n painopistealueeksi:
https://www.janakkala.fi/lapset-ja-nuoret/perusopetus/opetussuunnitelma-ja-paikalliset-painotukset/ilveksen-luontokoulu/
Lukuvuoden 2023-2024 jälkeen luontokoulutoiminta suunniteltiin hankerahoituksen varaan. Liian pienenä toimijana jäimme kuitenkin useaan otteeseen ilman hankerahoitusta. Luontokoulutoimintaa tekohengitettiin viime lukuvuonna vain 2h/vko muutamille 5.-6. ja 3.-4. luokille heidän luontokouluohjelmastaan vain osa opettaen.
Kävi pian selväksi, että luontokoulun toiminnalle edellytyksenä olisi, että sen pitäisi olla omarahoitteinen ja pysyvä toiminta. Tälle vuodelle ei luontokoulutunteja saatu toteutettua, sillä toivottiin, että toiminta olisi kokopäiväistä (100%, 24h/vko) ja ulottuisi koko peruskouluun. Tätä lähdimme suunnittelemaan luontokoulutoiminnan vakiinnuttamiseksi kuntaan. Nyt käsillä olevasta budjettikokouksen esityksestä luontokoulu oli kuitenkin pudotettu kokonaan pois! Niinpä sivistyslautakunta esityksen hyväksyessään hyväksyi tietämättään myös Janakkalan Ilveksen luontokoulun toiminnan lakkauttamisen.
Ilveksen luontokoulu nousi vuosina 2023-2024 myös median kiinnostuksen kohteeksi:
Ylen juttu: ”Janakkalan Ilveksen luontokoulu on nyt osa Suomen Luonto- ja Ympäristökoulujen liittoa”
Yle Hämeen haastattelu: ”Luontokoulussa opitaan, että elämä on arvokasta – oli se millaista hyvänsä”
Luontokoulutoiminnan positiivinen media-arvo jäi kuitenkin silloin hyödyntämättä. Luontokoulutoiminta voisi olla kunnalle merkittävä markkinavaltti, joka saattaisi vaikuttaa lapsiperheillä jopa kotipaikkakunnan valintaan. Muissa kunnissa lähiseuduilla ei ole luontokoulutoimintaa. Luontokoulun ensi vuonna jatkuessa olisi mielestäni suositeltavaa tehdä siihen pohjautuva mainoskampanja.
Perustelut luontokoulutoiminnalle kunnassa:
Vuonna 2022 aloitteessani oli pohjaperusteluina:
”Koulutus antaa valmiuksia ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen ja hillitsemiseen. Koulutus ja varhaiskasvatus ovat kuntien järjestämisvastuulla, ja niiden merkitys kansalaisten ilmastotietoisuudelle on merkittävä. Ilmastonmuutos nousi vuonna 2016 voimaan tulleissa opetussuunnitelmissa ensimmäistä kertaa suomalaisen kouluopetuksen sisällöllisiin tavoitteisiin. Näissä tavoitteissa korostuvat ilmastonmuutoksen vakavuuden ymmärtäminen ja sen hillitsemiseen liittyvät taidot.” Ilmastonmuutos ja kunnat, opas kuntien ilmastotyön tueksi. Kuntaliitto 2020
”Kunnan tehtävänä on eri toiminnoissaan edistää luonnonsuojelua. Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kunnalle ja julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus hyvään ympäristöön. Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.”
https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/ymparisto/ymparistonsuojelu/luonnonsuojelu (11.10.2022)
OPS 2016:
”Kestävä elämäntapa nähdään koko perusopetuksen lähtökohtana ja kriittisen ajattelun oppiminen sivistyksen perustana. Jos tämän opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat, nuoren sukupolven ymmärrys kestävän tulevaisuuden edellytyksistä on vahva.” (https://www.luontokoulut.fi/ops2016/ 11.10.2022)
Tutkijatohtori Niina Mykrä kirjoittaa uudesta OPS:sta: ”Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta, ja sen ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Näin runoilee kaunein perusopetuksen opetussuunnitelman arvoperustan teeseistä. Arvoperusta sisältää myös opetussuunnitelman radikaaleimmat ajatukset: vaatimukset pohtia kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen ja ohjata oppilaita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tälle perustalle on hyvä rakentaa kestävää koulua.” (https://feesuomi.fi/lehti/ymparisto-ja-opetussuunnitelman-arvoperusta/ 11.10.2022)
Nyt syksyllä 2025 lisäisin tähän listaan myös:
Janakkalan kunta kuuluu luontoviisaat kunnat verkostoon, jonka sitoutuu oman
toimintansa lisäksi vaikuttamaan alueensa toimijoihin kuten asukkaisiin, yrityksiin, maa- ja metsätalousyrittäjiin sekä vapaa-ajan asukkaisiin siten, että alueen toimijoiden tietoisuus
luonnon monimuotoisuudesta lisääntyy. Lisäksi kunta sitoutuu lisäämään henkilöstön ja kuntapäättäjien tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja toimintalinjauksissaan ottaa monimuotoisuusnäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Lisäksi luonnon monimuotoisuudesta viestiminen voidaan liittää esimerkiksi osaksi varhaiskasvatusta sekä opetussuunnitelmaa, tai muilla kunnan valitsemilla keinolla. (Lue lisää: https://www.janakkala.fi/kunta-ja-paatoksenteko/strategia-ja-kehittaminen/ohjelmat/luontoviisaat-kunnat/ )
Kunnassa on kehitteillä uusi kuntastrategia sekä valmistumassa on uusi LUMO-suunnitelma. Ilveksen luontokoulun toiminta tukisi Janakkalan kuntaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Yhdenvertaisuus ja kestävä tulevaisuus opetussuunnitelman sisältöjä toteuttaen:
Luontokoulun tavoitteena on…
• Tuoda kunnan koululaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet oman luontoyhteyden kehittämiseen, luontokokemusten ja opetuksen kautta luonnon merkityksen ymmärtämiseen, arvostamiseen sekä ekososiaalisen sivistyksen syntymiseen.
• Luontokoulutoiminta toimii samalla opettajien koulutuksena: opettajat saavat rohkeutta ja ideoita luonnossa toimimiseen. Luontokoulunopettaja toimii koululuokan resurssiopettajana luonnossa. Hänen avullaan mahdollistuu erilaiset luontoelämykset luokalle (välineet, materiaalit, asiantuntijuus).
• Luontokoulutoiminnan kautta luonto- ja ympäristökasvatus lisääntyy ja samalla monimuotoisen luonnon merkitys ihmisille vahvistuu (esim. ekosysteemipalvelut, luonnon vuorovaikutussuhteet ja luonnon terveysvaikutukset). Luonnossa toimimisella on oppimista edistäviä, rentouttavia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia.
• Luontokoulutoiminnalla lisätään koulun toimintakulttuuriin toiminnallisuutta, erilaisia oppimisympäristöjä, tutkivaa oppimista. Monipuolisen oppimisen kautta myös positiiviset oppimiskokemukset lisäävät oppilaiden opiskelumotivaatiota.
Mitä luontokoulutoiminta on? Vuosi luontokoulussa:
Luontokoulu toimii ympäri vuoden siten, että 1.-6. luokan opetuskokonaisuudet täydentävät toinen toisiaan. Ensimmäisen luokan konkreettiset ötökkätutkimukset, leikit ja elämykset antavat oppilaalle jo kesäisen kosketuksen luontoon. Toisen luokan aiheena on lajituntemuksen lisääntyminen sekä kevään herääminen. Kolmannella luokalla vietämme päivän talvisella tutkimusretkellä, jossa teemme havaintoja ja eläydymme leikkien kautta talvisen luonnon elämään. Heti loppukesästä ja alkusyksystä harjoittelemme neljännen luokan oppilaiden kanssa kasvien tunnistustaitoja sekä teemme vesieliötutkimuksia lähivesistössä. Viidesluokkalaisten kanssa pidämme loppusyksystä retkipäivän, jossa harjoittelemme ravintoketjuja ja muita luonnon yhteyksiä tutkien ja leikkien sekä luonnosta syvempää ymmärrystä luoden. Harjoittelemme myös retkeilytaitoja nuotiota sytyttäen sekä jokaisen oikeuksia. Kuudesluokkalaisilla siirrymme laajempaan näkökulmaan kolmiosaisella ohjelmalla: ulkotunnilla opiskelemme leikin kautta ilmastonmuutoksesta, kuluttamisesta sekä kestävistä valinnoista. Toisella kerralla tutustumme tämänhetkiseen maailman tilaan mm. WWF:n diaesityksen kautta, mietimme vaikuttamisen mahdollisia keinoja ja alamme suunnitella omaa luokan vaikuttamisprojektia: Mihin asioihin haluaisin muutosta/ Mihin haluaisin vaikuttaa? Oppilaat toteuttavat omat projektinsa opettajansa kanssa ja viimeisellä tapaamisella käymme läpi: mitä tapahtui ja kuinka onnistuimme.
1.-6. luokan aikana oppilaan luonnontuntemus sekä ymmärrys ympäröivästä luonnosta lisääntyy vuosi vuodelta luontokoulun teemojen täydentäessä toisiaan. Alakoulun aikana jokainen 1.-6. luokan oppilas pääsee vuosittain luontokoulutunnille ja saa kokemuksen ulkona oppimisesta kaikkina vuodenaikoina. Samalla luontokoulussa opimme paljon tärkeitä taitoja myös säänmukaisesta pukeutumisesta sekä ulkona liikkumisesta.
Kuinka luontokoulutunnit sujuivat? Kokemukset ja ongelmat:
Jokaisen luontokoulutuokion päätteeksi kysyin oppilailta käsillä näytettävällä ”fiilismittarilla” arvioita luontokoulun eri osa-alueista: mm. kuinka ryhmätyö onnistui, kuinka hyvin itse osallistuit, kuinka paljon opit uutta, kuinka paljon rohkeutta sait luonnon tutkimiseen sekä aina lopuksi oman yleisen fiiliksen luontokoulutunnista. Jokaisen luontokoulutuokion jälkeen palaute oli keskimäärin todella positiivista. Pääsääntöisesti kaikki oppilaat olivat oppineet luontokoulutunnilla jotakin uutta (osa enemmän ja osa vähemmän), myös opettajat kertoivat oppineensa tunneilta paljon uutta. Moni osallistuja koki saaneensa myös rohkeutta luonnossa toimimiseen sekä ymmärrystä luonnon systeemeihin. Pääsääntöisesti kaikkien oppilaiden luontokoulutunnin loppufiilis oli plussalla ja monesti ”maksimissaan”. Negatiiviset kokemukset liittyivät ymmärtääkseni aina pukeutumiseen. Jos oppilaalle tuli kylmä, myös fiilis ja koko luontokoulukokemus oli negatiivinen. Negatiivisempi palaute lisääntyi kirjallisissa vastauksissa jonkin verran 6. luokan kohdalla, jolloin palautteen voidaan olettaa liittyvän esim. joko heidän pukeutumiseensa syystalven ulkotunnilla tai alkavaan murrosikään ja yleiseen negatiivisuuteen. Lähes jokainen opettaja koki saaneensa vinkkejä luontokoulutunneilta omaan opetukseensa ja he olivat samaa mieltä kyselyn väittämässä: Opin jonkin uuden asian, mitä luonnon ja ympäristön hyväksi voidaan tehdä. Joistakin yksittäisistä opettajista huomasi, että he eivät olleet kotonaan ulkona opiskellessa ja heitä oli vaikeampi saada mukaan toimintaan tai innostumaan siitä. Kaikki kuitenkin saivat kokemuksen ja mallin ulkona opettamisesta ja koetin kannustaa heitäkin viemään luokkaa ulos antaen heille helppoja vinkkejä ulkona oppimisesta.
Tulevaisuus:
Toiveissa on, että luontokoulutoiminta laajennettaisiin koskemaan koko peruskoulua, sekä mahdollisesti myös eskareita ja lukiota. Tämän vuoksi tulevalle lukuvuodelle 2026-2027 vt. opetustoimenjohtaja esitti luontokoulunopettajalle 100% työaikaa (24h/vko), joka oli budjetista sittemmin poistettu.
Mikäli luontokoulutoiminta ei saa opetustuntejaan, poistuu hyvin alkanut ja pidetty, kaikkia peruskoululaisia koskeva luontokoulutoiminta kunnasta. Tällöin Ilveksen luontokoulu ei olisi auttamassa LUMO suunnitelmassa, Luontoviisaat kunnat -verkoston tavoitteiden toteutumisessa eikä opettajia OPS:n tavoitteiden toteuttamisessa. Se ei myöskään olisi enää Janakkalan ylpeydenaihe, jota muissa lähikunnissa ei ole.
Toivoisin Ilveksen luontokoulun jatkumisesta valtuutetuilta keskustelua, mahdollisuuksien pohtimista sekä halua panostaa kestävään tulevaisuuteen luontoviisaassa kunnassa.
Ystävällisin terveisin,
Johanna Sahila,
luokanopettaja, ympäristökasvattaja ja Ilveksen luontokoulun opettaja
