YK:n lapsen oikeuksien päivänä perjantaina 20.11.2026 on tärkeää muistuttaa lasten globaaleista ihmisoikeuksista ja kysyä niiden toteutumisesta. Vuoden 2026 teemassa kysytään: ”Rakennetaanko yhteiskuntaa myös lapsikansalaisten hyvää elämää varten? Saavatko lapset oikeudenmukaisen osuuden yhteiskunnan voimavaroista?” Lapsen oikeuksien viikko
Mielestäni tämä on planeetan ekologisia rajoja venyttävässä yhteiskunnassa erittäin oleellinen kysymys. Miten suojellaan ja mahdollistetaan nykyisille ja tuleville lapsille oikeus luontoon, puhtaaseen ilmaan ja vakaaseen ilmastoon? Millainen on ihmiselle hyvä elämä, joka mahdollistaa myös monimuotoisen ja terveen suomalaisen luonnon säilymisen ja kasvattaa kestävään elämäntapaan?
Vaaleihin valmistautuvien puolueiden ja median julkista keskustelua hallitsevat talous ja turvallisuus, vaikka ympäristöalan asiantuntijat ja tutkijat peräänkuuluttavat ekologista kestävyyttä, kohtuullistamista, planeetan rajoihin kytkeytyvää elämäntapaa. Yhä useampi ihminen, Suomessa haluaa lisää luonnonsuojelua ja ilmastotoimia. Näistä yhteiskunnan ja talouden reunaehdoista muistuttaa myös Kestävyyspaneelin Hallitusohjelmavisio ”Turvallinen ja hyvinvoiva Suomi, jossa yhteiskunnan menestys tapahtuu maapallon rajoissa ja varmistaa hyvän elämänlaadun kaikille”. Vision mukaan luonnon ja ihmisten hyvinvointi pitäisi nostaa politiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi (kestavyyspaneelin-hallitusohjelmavisio.pdf).
Planeetan hyvinvointia on suojeltava paitsi nykyisten, myös tulevien sukupolvien takia. Ekologisesti kestävän yhteiskunnan mukainen päätöksenteko nähdään ensiarvoisen tärkeänä tavoitteena politiikassa ja lainsäädännössä myös viime viikolla julkaistussa Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä: Tulevat sukupolvet lainsäädännössä ja päätöksenteossa : Selvitys kehittämistarpeista Suomessa)
Lapsia ja nuoria ajatellen koulu on luonteva paikka, jossa kaikki lapset voivat kasvaa yhdenvertaisesti kestävyyteen ja suojelemaan elämää. Koulujärjestelmän tulee tarjota varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle kaikille lapsille ja nuorille luontoyhteyttä ja kestävyysosaamista edistäviä tietoja, taitoja ja kokemuksia. Meidän ympäristökasvatustoimijoiden vahva näkemys onkin, että kestävyyskasvatus on yksi ratkaisu tarvittavaan kestävyysmurrokseen. Tahdomme, että ympäristö- ja kestävyyskasvatusta vahvistetaan johtamisessa, toimintatavoissa, opetuksessa, oppimisympäristöissä ja opettajien koulutuksessa. Siksi tarvitsemme valtakunnallisen Kestävä koulu -ohjelman, jota tukevat myös Peruskoulu 2045 -visio ja rehtoriverkosto Komentosilta-hankkeen kestävyyskasvatussuositukset. Tarvitaan lisää resursseja varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja myös meille ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen asiantuntijoille, jotka osaamme tukea opetus-, kasvatus- ja nuorisoalaa tässä tärkeässä tehtävässä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Peruskoulu 2045: Elämää varten : Visio suomalaiselle peruskoululle muistuttaa, että koulun tehtävänä on rakentaa aktiivisesti parempaa tulevaisuutta. Tämä tapahtuu ekologista kestävyyttä vahvistamalla luonto- ja kestävyyskasvatusta lisäämällä ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaen.
Rehtoriverkosto Komentosillan Kestavankoulun toimenpidesuositusten tavoitteena on vahvistaa peruskoulun ja lukiokoulutuksen roolia kestävyysmurroksessa. Kestävä koulu -ohjelma vastaa tähän ennen kaikkea tekemällä ekologisen kestävyyden edistämisestä koulun perustehtävän.
Kestävyysmurroksen toteuttamiseksi tarvitsemme hallitusohjelmaan 2027 kaksi kirjausta:
- Ympäristökasvatuksen vahvistaminen valtakunnallisella Kestävä koulu -ohjelmalla.
- Ympäristökasvatuksen rahoituksen lisääminen ja turvaaminen valtakunnallisesti ja kunnissa.
Kerro tavoitteista ja ohjelmasta kollegoillesi, ystävillesi ja äänestämällesi poliitikolle. Tehdään yhdessä ekologisesti kestävästä koulusta ja maailmasta totta!
Lisätietoa Hallitusohjelmatavoitteista ja Kestävä koulu -ohjelmasta: Kestävä koulu -ohjelma
Johanna Sunikka, Toiminnanjohtaja, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto
johanna.sunikka@luontokoulut.fi, 044 545 0254






