Sienet

KIM -leikki sienillä

Oppiympäristö: ulkona tai sisällä
Henkilömäärä: 5-
Välineet:alustaksi vaaleita pahvitauluja, lakananpaloja tms. ja sieniä

Opitaan tunnistamaan ja nimeämään uusia sieniä.

Vaalealle liinalle kerätään muutama erilainen sieni (esim. jokin tatti, kärpässieni, hapero, rousku, orakas, kääpä, keltavahvero ja pulkkosieni). Aluksi sienten nimet ja parhaat tuntomerkit käydään oppilaiden kanssa läpi yksi kerrallaan.

Tämän jälkeen oppilaat kerääntyvät liinan ympärille ja sulkevat silmänsä. Leikin vetäjä ottaa jonkin sienistä pois liinalta. Oppilaat avaavat silmänsä ja yrittävät muistaa, mikä sienistä puuttuu. Leikkiä voi vaikeuttaa siten, että yksi sieni poistetaan ja muidenkin järjestystä muutetaan.

Etsi sieni

Oppiympäristö: ulkona sienimaastossa
Henkilömäärä: 5-
Välineet: Kaksi liinaa ja sieniä

Opitaan tunnistamaan ja nimeämään uusia sieniä.

Liinan päälle on kerätty muutamia erilaisia sieniä ja on peitetty toisella liinalla. Oppilaat kerääntyvät liinan ympärille. Sieniä peittävä liina poistetaan hetkeksi, jona aikana oppilaat yrittävät painaa mieleensä, millaisia sieniä liinalla oli. Sitten sienet peitetään uudestaan.

Tämän jälkeen oppilaat lähtevät keräämään mahdollisimman monta samaa sientä kuin liinan alla näkivät. Keräämisen varatun määräajan jälkeen keräännytään taas liinan ympärille. Leikin vetäjä näyttää yhden sienen kerrallaan ja jokainen tarkistaa, oliko hänellä sama sieni.

Leikkiä voi jatkaa siten, että näyttäessään alkuperäisiä sieniä uudelleen, leikin vetäjä kertoo niistä joitakin kiinnostavia asioita, kuten että kärpässienen ”pilkut” ovat jäänteitä lakkia peittäneestä suojuksesta, joka on lakin kasvaessa revennyt kappaleiksi. Siten sienten ulkonäkö jää paremmin oppilaiden mieleen. Lopuksi he saavat koettaa etsiä itseltään puuttuneet sienet.

Sienimuistipeli

Oppiympäristö: ulkona sienimaastossa
Henkilömäärä: 2-
Välineet: Läpinäkymättömiä pakasterasioita, liina sekä erilaisia sieniä (aina 2 samaa lajia olevaa sientä).

Opitaan tunnistamaan ja nimeämään uusia sieniä.

Sienet asetellaan liinalle satunnaiseen järjestykseen ja jokainen sieni peitetään alassuin käännetyllä pakasterasialla. Oppilaat kerääntyvät liinan ympärille. Jokainen saa vuorollaan etsiä sienipareja kurkistamalla aina kahden rasian alle. Jos pari löytyy, sienet saavat jäädä näkyviin ja arvaaja saa jatkaa. Jos paria ei löydy, vuoro siirtyy seuraavalle ja sienet peitetään uudelleen rasioilla. Voittaja löytyy laskemalla, kuka sai itselleen eniten tyhjiä rasioita.

Helpompi versio muistipelistä on, että jokaisella lapsella on kädessään yksi sieni, jonka paria etsitään rasioiden alta.

Sienipiilonen

Oppiympäristö: maastossa, jossa kasvaa erilaisia sieniä
Henkilömäärä: 10-
Välineet: Kortteja (esim. 8 x 8 cm), joihin on piirretty symboleja, joko tähti * tai risti +. Kostealla säällä kortit on hyvä laminoida. Korteissa voi olla myös eri sienten kuvia ja symbolit niiden herkullisuudesta sekä myrkyllisyydestä kortin toisella puolella.

Opitaan sienten luokittelusta niiden syötävyyden sekä myrkyllisyyden suhteen.

Jokaiselle oppilaalle arvotaan yksi kortti esim. kangaspussista nostamalla. Kortti määrää, ovatko he leikissä myrkkysieniä (+) vai syötäviä sieniä (*). Omaa korttia ei saa näyttää kenellekään.

Oppilaat piiloutuvat sovitulle leikkialueelle ja etsivät kasvupaikkansa. Pari leikkijää lähtee sienestämään eli etsimään piiloutuneita. Kun etsijä löytää jonkun oppilaista, hän tarkistaa, millainen kortti tällä on. Jos kyseessä on syötävä sieni, hän ottaa kortin itselleen (esim. koriinsa). Jos löydetty sieni on myrkyllinen, häntä ei saa poimia.

Leikkiä voi muunnella siten, että kun etsijä törmää myrkkysieneen, etsijä ja piiloutuja vaihtavat osia ja entisestä myrkkysienestä tulee etsijä. Etsijä saa myrkkykortin ja jää metsään. Jos käytössäsi on kuvalliset kortit, leikkiä voi muunnella seuraavasti. Kun sienestäjät löytävät sienen ne saavat nähdä kortin kuvan ja päättää tämän jälkeen poimivatko sienen vai eivät. Myrkyllisiä sieniä ei kannata poimia. Jos poimija poimii vahingossa myrkkysienen, hän joutuu lopettamaan keräämisen siihen ja valitaan uusi sienestäjä. 

Kannattaa sopia, että ne leikkijöistä, joiden kortti on jo otettu pois, palaavat saman tien lähtöpaikalle.

Myrkkysienipiiri

Oppiympäristö: ulkona tai sisällä
Henkilömäärä: 10-
Välineet: Kortteja (esim. 8 x 8 cm), joihin on piirretty symboleja, joko tähti * tai risti +. Kostealla säällä kortit on hyvä laminoida. Korteissa voi olla myös eri sienten kuvia ja symbolit niiden herkullisuudesta sekä myrkyllisyydestä kortin toisella puolella.

Opitaan sienten luokittelusta niiden syötävyyden sekä myrkyllisyyden suhteen.

Leikkijät asettuvat piiriin selkä keskustaan päin. Jokaiselle jaetaan kortti, jossa on joko myrkkysientä tai syötävää sientä symboloiva merkki. Yksi leikkijöistä jää keskelle ”sienestäjäksi”. Sienestäjän tehtävänä on yrittää kerätä mahdollisimman monta syötävää sientä (tähtikorttia) ennen kuin törmää myrkkysieneen. Hän taputtaa jotakuta leikkijöistä olkapäälle, jolloin tämä kääntyy, ja näyttää sienestäjälle korttinsa. Jos kortissa on tähti, sienestäjä saa kortin itselleen ja voi jatkaa etsimistä. Jos kortissa on risti, leikki päättyy ja ristikorttia näyttäneestä leikkijästä tulee uusi sienestäjä.

Vaikeampi muunnos leikistä on, että jokaisessa kortissa on jonkin (selkeästi syötävän tai myrkyllisen) sienen kuva ja toisella puolella syötävyyttä ilmaiseva tähti tai myrkyllisyyden merkkinä risti. Kun sienestäjä taputtaa leikkijää olkapäälle, tämä näyttääkin kortin kuvapuolta. Sienestäjän pitää tietää, onko kyseessä syötävä sieni. Jos sienestäjä ottaa vahingossa kortin, jossa on joku myrkkysieni, vaihdetaan sienestäjää. Korteissa voi kuvan lisäksi lukea myös sienen nimi.

Burr -leikki sienillä

Oppiympäristö: ulkona, paikassa jossa pystyy juoksemaan
Henkilömäärä: 10-
Välineet: Liina ja erilaisia sieniä

Opitaan tunnistamaan ja nimeämään uusia sieniä.

Liinalle on koottu erilaisia sieniä. Yksi leikkijöistä valitaan kyselijäksi ja hän poistuu vähän matkan päähän. Sillä aikaa muut sopivat, mikä sienistä on Burr. Kyselijä palaa liinan luo ja alkaa poimia liinalla olevia sieniä pois yksi kerrallaan. Yhdessä lasketaan ääneen, montako sientä hän on saanut pois. Kun kyselijä koskettaa sientä, joka on Burr –sieni, muut huutavat yhteen ääneen ”Burr!” ja lähtevät juoksemaan poispäin. Kyselijä koettaa saada jonkun heistä kiinni ennen sovittua turva-aluetta. Kiinni jääneestä tulee uusi kyselijä. 

Muunnelma: sanotaan ääneen sienten nimiä sen sijaan että laskettaisiin ääneen.

Sieninäytelmä

Oppiympäristö: Ulkona metsässä, näytelmän tapahtumille mahdollisimman aidossa ympäristössä. 
Henkilömäärä: 15- (Näyttelijät 10- ja yleisö 5-)


Havainnollistetaan mykoritsasienten (juurisienet) ja lahottajasienten merkitystä metsäekosysteemissä sekä niiden merkitystä osana ravintoketjua.

Osa leikkijöistä valitaan näyttelijöiksi. Tämän jälkeen yleisölle annetaan tehtäväksi etsiä lähiympäristöstä ensi-iltanäytöksen jälkeen annettavat luonnosta löytyvät kauniit asiat (esim. käpy, kasvikimppu jne.)

Tällä välin näyttelijöille jaetaan roolit. Näytelmän roolit ovat mänty, männyn juuret, sienirihmasto, itiöemä (esim. männynherkkutatti), sienisääski, muna tai useampi (munasta kuoriutuu myöhemmin toukka), sienestäjä tai useampi, sienikori, orava, kettu, varis ja lahottajasieni. Leikin vetäjä toimii kertojana ja näytelmän koko kulkua ei tarvitsekaan kertoa näyttelijöille. Heitä ohjeistetaan toimimaan roolihahmonsa tavoin tarinan edetessä. Jos monelle tuntuu olevan epävarmaa mitä pitää tehdä, voi kertoa hieman tarinan kulkua ja neuvoa miten he voivat näytellä osaansa. Osa näyttelijöistä kannattaa asettaa oikeille paikoille näyttämölle ennen esityksen alkua (mänty, juuret, rihmasto). Kun näyttelijät ovat valmiita pyydä yleisö paikalle ja näytelmä voi alkaa.

Näytelmän nimi: Syksyisessä metsässä

Oli syksyinen päivä, mutta aurinko lämmitti vielä. Syksy tuoksui metsässä, jonka keskellä kasvoi jykevä mänty. Tuuli heilutteli hiljaa sen yläoksia. Mänty oli tukevasti massa, sillä sen juuret olivat levittäytyneet joka puolelle sen ympärille. Männyllä ei ole hienojuuria, mutta sienirihmasto oli kietoutunut tiukasti juurten ympärille maan alla. Mänty saikin ravinteita ja vettä juuri sienirihmaston avulla. Sienikin hyötyi männystä. Sieni kun ei yhteyttä, niin jostain sen on ravintonsa saatava. Ravinnon lähteenä olikin tämä jykevä mänty.


Vaikka sienirihmasto kasvaa maan alla, se leviää myös itiöiden avulla. Niinpä sieni kasvatti itiöemän. Se puskeutui maan läpi ja kas se oli männynherkkutatti. Sienisääski oli haistanut sienen ja se lensikin kiireesti sen luo ja laski munansa sieneen. Myöhemmin munista kuoriutui toukkia ja ne alkoivat ahmia sientä ravinnokseen. Mutta muutama muukin oli sienestä kiinnostunut.


Mäntyä lähestyi sienestäjä(t) sienikoria kantaen. Hän huomasi mahtavan herkkutatin ja sieniveitsellä katkaisi sen jalan. Tämän jälkeen sienestäjä vielä halkaisi sienen lakin, mutta voih! Sieni oli aivan toukkien syömä. Niinpä sieni ei kelvannut sienestäjälle ja hän jatkoi matkaa.


Paikalle saapuikin seuraavaksi orava. Se oli kokoamassa talvivarastojaan. Nälkä kurni kuitenkin sen vatsassa ja se jäikin nakertamaan sientä maahan. Oravan syödessä sientä näätä hiippaili paikalle, eikä orava huomannut vaaraa. Niinpä orava päätyi näädän ateriaksi. Näätä oli kuitenkin jo vanha. Syötyään aterian se taputteli tyytyväisenä vatsaansa, mutta aivan yllättäen se saikin sydänkohtauksen ja kuoli. Raadon syöjät saapuivat paikalle. Varis nokki suupaloja ketusta. Raatokärpäset ja muut raadonsyöjät sekä lahottajat käyttivät tilaisuuttaan hyväksi. Pian näädästä ei ollut paljoa jäljellä. Mutta merkkinä siitä, että jokin muukin oli ollut mukana aiheuttamassa näädän raadon häviämisen, nousi raadon kodalta kauniin keltainen lahottajasieni maanpinnalle. Sen pituinen se.

Takaisin