Liiton säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry ja ruotsiksi Finlands natur- och miljöskolförbund rf. Epävirallinen nimi englanniksi on The Finnish Association of Nature and Environment Schools. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Suomi.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luonto- ja ympäristökoulujen toimintaa ja yleisiä toimintaedellytyksiä Suomessa. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat: • kestävän kehityksen mukaisten elämäntapojen, ympäristövastuullisuuden ja luonnontuntemuksen edistäminen tiedottamalla ja kouluttamalla
• ulkona tapahtuvan opetuksen ja toiminnallisen oppimisen tukeminen
• toimiminen luonto- ja ympäristökoulujen kontaktina viranomaisiin ja päättäjiin luonto- ja ympäristökoulutoiminnan ja ympäristökasvatuksen edistämiseksi
• lausuntojen antaminen yhdistyksen toimialaan liittyvissä asioissa sekä aloitteiden ja esityksien tekeminen viranomaisille ja yhteisöille
• luonto- ja ympäristökoulujen yhteisten tapaamisten ja koulutusten järjestäminen
• tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoiminnan edistäminen ja harjoittaminen
• kansainvälisten luonto- ja ympäristökouluyhteyksien luominen ja ylläpitäminen

3 § Varainhankinta
Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu hankkimaan varoja jäsenmaksuin, keräyksin, arpajaisin ja avustuksin, ottamaan vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkimaan ja omistamaan toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistys voi myös harjoittaa sellaista yhdistyslain 5§:n tarkoittamaa taloudellista toimintaa, joka liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

4 § Jäsenyys
Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä ja kannatusjäseniä. Varsinaisena jäsenenä voi olla oikeuskelpoinen suomalainen luonto- tai ympäristökoulu, tai sellaista ylläpitävä oikeuskelpoinen yhteisö, tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, tai yksityinen henkilö. Kullakin yhteisöllä on vain yksi virallinen edustaja. Kannatusjäsenenä voi olla yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa tukea yhdistystä. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Varsinainen jäsen suorittaa vuosittain yhdistykselle vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun ja kannatusjäsen vuosimaksun. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

5 § Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen
Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Jäsen katsotaan eronneeksi, ellei hän ole maksanut jäsenmaksua toimintavuoden loppuun mennessä. Hallitus voi erottaa jäsenen ¾ äänienemmistöllä yhdistyslain 14½:ssä mainitulla perusteella.

6 § Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen hallituksen muodostaa puheenjohtaja ja 4-8 muuta jäsentä. Vuosikokous valitsee puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että jäsenistä puolet tai lähinnä puolet on erovuorossa vuosittain, aluksi arvan mukaan, sitten vuorottain. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee yhdistyksen sihteerin, tiedotussihteerin ja taloudenhoitajan joko keskuudestaan tai ulkopuolelta. Varojen salliessa yhdistys voi palkata toiminnanjohtajan ja muita työntekijöitä. Hallitus voi perustaa jaostoja ja kutsua niihin henkilöitä, joiden ei tarvitse olla hallituksen jäseniä.

7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja. Hallitus voi määrätä toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

8 § Yhdistyksen tilikausi
Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

Tilit on hallituksen jätettävä viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta tilintarkastajalle, jonka tulee palauttaa ne hallitukselle viimeistään kahta viikkoa ennen vuosikokousta.

9 § Vuosikokous
Vuosikokous, johon jäsenet kutsutaan vähintään kahta viikkoa ennen kokousta sähköpostitse, tarvittaessa kirjeitse, pidetään helmi-maaliskuun aikana.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
2. Hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus.
3. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajan siitä antama lausunto, sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
4. Valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimintakaudeksi sekä päätetään, kuinka monta hallituksen jäsentä valitaan erovuoroisten tilalle ja valitaan hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle.
5. Määrätään jäsen- ja vuosimaksujen suuruus.
6. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma.
8. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio
9. Käsitellään muut jäsenten vuosikokouksen käsiteltäväksi esittämät asiat, jotka on jätettävä hallitukselle kirjallisena vähintään viikkoa ennen kokousta.

10 § Ylimääräinen kokous
Tarpeen vaatiessa hallitus kutsuu jäsenet ylimääräiseen kokoukseen 9§:ssä mainitulla tavalla, mikäli vuosikokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää.

11 § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös on ollakseen pätevä tehtävä yhdistyksen kokouksessa sen jälkeen, kun hallitus on asiaa käsitellyt. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään ¾ äänestyksessä annetuista äänistä.

12 § Yhdistyksen purkaminen
Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, käytetään sen varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen. Päätös yhdistyksen purkamisesta on pätevä vain siinä tapauksessa, että vähintään ¾ annetuista äänistä on sitä kannattanut kahdessa toisiaan seuraavassa kokouksessa, joiden välillä on kulunut vähintään kaksi kuukautta.