Lausunto luonnoksesta valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi 2017-2019

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto lausui VANUPO-luonnoksesta yhdessä useiden muiden ympäristökasvatustoimijoiden kanssa:

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTAKUNNALLISEKSI NUORISOTYÖN JA -POLITIIKAN OHJELMAKSI (VANUPO) 2017–2019

30.6.2017

1.JOHDANTO

Valtakunnallisen nuorisotyön- ja politiikan ohjelmaluonnoksen tavoitteiden asettelu perustuu pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeisiin. Kärkihankkeiden kautta laadittu ohjelma jättää monia nuorisotyön perustavoitteita ja tehtäviä liian vähälle painoarvolle tai huomioimatta.

Nuorisolain pykälässä 2 lain tavoitteiden toteuttamisen lähtökohdissa ovat keskeisinä asioina ”kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen”. Kestävän elämäntavan edistäminen on vahvasti mukana myös uusien esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteissa ja sisällöissä.

Valtion nuorisotyön- ja politiikan ohjelmaluonnoksesta puuttuu kuitenkin lähes kokonaan kestävä kehitys ja kestävän elämäntavan edistäminen, ja nuorisolain hengen toteutumiseksi keskitymmekin lausunnossamme tämän näkökulman vahvistamiseen.

Tulevaisuuden uhkakuvien huomioiminen tässä ohjelmassa olisi tärkeää, koska nuoret näkevät tulevaisuuden aiempaa synkempänä ja ovat mm. tuoreimman nuorisobarometrin (Myllyniemi 2017) mukaan huolissaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

OSAAMISKESKUKSET:

Nuorisoalan osaamiskeskuksilla tulisi olla vahva rooli nuorisolain peruslähtökohtien ja tavoitteiden toteuttamisessa riippumatta niiden erityistehtävästä. Tämä tulee varmistaa riittävän vahvoilla kirjauksilla valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa ohjaavassa asiakirjassa sekä tarvittaessa tulosohjauksella.

Ohjelmaluonnokseen on kirjattu, että ”Nuorisoalan osaamiskeskuksiksi valittavien tulee ottaa toiminnassaan huomioon eri sukupuolten, kieliryhmien ja vammaisten nuorten tarpeet sekä kestävän kehityksen tavoitteiden ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun edistäminen.”

Esitämme, että kirjausta vahvistetaan seuraavasti:

”Nuorisoalan osaamiskeskuksiksi valittavien tulee toiminnallaan edistää eri sukupuolten, kieliryhmien ja vammaisten nuorten tarpeita sekä kestävän kehityksen tavoitteiden ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista.

Lisäksi esitämme, että nuorisoalan osaamiskeskusten roolia kestävän kehityksen edistämisessä vahvistetaan huomioimalla se osana osaamiskeskusten tulosohjausta.

Valtakunnallisen nuorisotyön- ja politiikan ohjelmaluonnoksessa määritellään osaamiskeskusten tarpeet ja tehtävät suppealta pohjalta. Mielestämme määrittelyssä olisi nuorisotyön tehtäväkentän laajuuden huomioiden perusteltua jättää mahdollisuus myös muille nuorisolain tehtäviä toteuttaville teemoille (vrt. Valtion nuorisoneuvoston lausunto). Esimerkiksi kestävän kehityksen osaamiskeskukselle olisi nuorisolain perusteella tarve ja perustelu. Nuorisoalan toimijoista löytyisi myös asiantuntevia tahoja osaamiskeskusta perustamaan.

Haluamme myös kiinnittää huomiota siihen, mikä on nuorten itsensä mahdollisuus vaikuttaa osaamiskeskusten sisältötarjontaan ja toimintatapoihin.

OHJELMAN SEURANTA, ARVIOINTI JA TOTEUTTAMISEDELLYTYKSET

-On harmillista, että ohjelman seuranta- ja arviointikohdasta ei ole mahdollisuutta lausua. Seuranta ja vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Tarvitaan mittareita, joilla voidaan aidosti todentaa ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta. Pidämme tärkeänä, että nuorten ääni saadaan arvioinnissa kuuluviin.

-Huomautamme,  että nuorisotyötä eteenpäin vievä kehittämistyö vaatii aina myös määrärahoja. Ohjelmaan tulisi kirjata määrärahavaraukset kehittämistoimenpiteille.

2.HALLITUKSEN NUORISOPOLIITTISET TAVOITTEET JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMENPITEET

Luonnossa toimiminen, yhdessä tekeminen ja käsillä tekeminen ovat hyvää syrjäytymistä ennaltaehkäisevää työtä. Ehdotamme seuraavien näkökulmien huomioimista tavoitteissa ja toimenpiteissä:

Tavoite 1: Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen;

-Toimenpiteissä tulisi huomioida myös luonto- ja ympäristötoiminnan harrastamisen tukeminen. Muistutamme, että luonto toimii erinomaisena harrastetilana monessa harrastuksessa. Kaikkeen harrastamiseen ei tarvita tiloja, vaan resursseja on tarpeen kohdistaa myös harrastusten ohjaamiseen.

-Kestävän kehityksen näkökulmien tulee toteutua myös taiteen, kulttuurin ja liikunnan harrastamista lisäävissä toimenpiteissä.

Tavoite 2: Nuorten työllistymistaidot ovat vahvistuneet;

-Nuorten kulttuuripajatoiminta on hieno tapa vahvistaa osallisuutta, mutta se kattaa suppeasti ohjelman kohderyhmän. Suosittelemmekin lisäämään ohjelmaan muita vastaavia osallisuutta vahvistavia toimintamalleja.

-Harrastustoimintaa tarjoavat järjestöt ovat merkittävä foorumi työelämässä tarpeellisten taitojen harjoittelemiseen, etenkin alaikäisille nuorille. Järjestöjä tulisi kannustaa antamaan nuorille vastuullisia tehtäviä ja todentamaan vapaaehtoistyössä hankitut taidot.

Tavoite 3: Nuorten osallistumismahdollisuuksia lisätään – pitkän aikavälin tavoitteena maailman osallistuvin nuoriso;

Mielestämme ohjelmaluonnoksen kuvaama tavoitetila ja ilmiön kuvaus nuorten osallisuudesta ovat hyvät. Esitämme, että ohjelmaan kirjataan YK:n lapsenoikeuksien komitean edellyttämä taso lapsen osallistumis- ja kuulemisoikeuksien toteutumisesta.

3.1. nuorten tietoisuuden lisääminen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista,

– Arvostamme sitä, että osallisuus on mukana kaikissa osaamiskeskuksissa tulosohjauksella.

– Tietoisuus osallistumisoikeuksista ja vaikuttamismahdollisuuksista ei riitä, vaan nuoret tarvitsevat taitoja ja valmiuksia osallistumiseen. Lisäksi olisi syytä kehittää nuorille suunnattuja uusia osallistumis- ja vaikuttamismenetelmiä.

3.2 viranomaisten osaamisen parantaminen sekä

Pidämme suppeana esimerkkiä nuorten kuulemisesta kaupunkisuunnittelussa turvallisuuden näkökulmasta. Kannustamme kuulemaan ja osallistamaan nuoria monipuolisemmin nuorten oman lähiympäristön suunnitteluun ja päätöksentekoon liittyen.

3.3 kouluissa ja oppilaitoksissa suoritettavan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen sekä kansalaisvalmiuksien parantamisen.

-Ohjelma on kytketty uusien opetussuunitelmien ja tutkintojen perusteiden toimeenpanoon, mitä pidämme tärkeänä. Opetussuunnitelmissa on demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen rinnalla keskeisenä kestävän kehityksen kasvatus, joka puuttuu tästä ohjelmasta. Osallisuuden vahvistaminen on olennainen osa kestävän kehityksen kasvatusta. Ehdotamme tätä näkökulmaa lisättäväksi seuraavasti:

“Vahvistetaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta sekä kansalaisvalmiuksia kouluissa ja oppilaitoksissa osana demokratia- ja ihmisoikeus sekä kestävän kehityksen kasvatuksen kehittämistä sekä uusien opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toimeenpanoa.”

Kestävän kehityksen kasvatuksen materiaalit on jo koottu Mappa.fi -palveluun, mikä kannattaa huomioida demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen materiaaleja koottaessa.

TARPEET

-Osaamiskeskuksen on tarpeen pystyä tukemaan nuorten osallisuutta myös ympäristökansalaisuuden näkökulmasta (ks. Koskinen 2010) demokratiakasvatuksen ohella. Ehdotamme tekstiin lisäystä ”osallisuus- ja demokratiakasvatus sekä ympäristökansalaisuuden tukeminen”.

Tavoite 4: Yhä harvemmalla nuorella on mielenterveysongelmia ehkäisevän toiminnan ansiosta; ja

-Tässä on syytä huomioida myös luonnossa oleskelun hyvinvointivaikutukset, jotka ovat tutkitusti mielenterveyttä edistäviä (esim. Korpela ym. 2014).  Lisäksi myös yhteisöllisyys ja käsillä tekeminen edistävät mielenterveyttä (esim. Reblin ja Uchino 2008, Seeman 1996, Pöllänen 2012, Kenning 2015).

Tavoite 5: Nuori saa riittävää neuvontaa ja muuta tukea itsenäiseen asumiseensa.

-Nuorten tulisi saada valmiuksia myös kestävän elämäntavan mukaiseen arkeen esimerkiksi osana ohjaamon toimintaa (esim. ruokahävikki, energiansäästö).

3.SUOMEN TAVOITTEET NUORISOALAN KANSAINVÄLISELLE JA EUROOPPALAISELLE YHTEISTYÖLLE

3.1. Nuorisotyöntekijöiden osaamisen kehittäminen

-Yllätyimme, että suomalaisessa nuorisotyön koulutuksessa ei nähdä kehittämisen kohteita. Näkemyksemme mukaan Suomessakin tarvittaisiin täydennyskoulutusta monista aihepiireistä, esimerkiksi kestävän kehityksen edistämisestä nuorisotyössä.

 

Lausunnon allekirjoittajat:

Kati Vähä-Jaakkola, vs. toiminnanjohtaja Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry

Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi

Silja Sarkkinen, puheenjohtaja, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry

Katja Viberg, koulutustoimintojen johtaja, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Eija Pietilä, toiminnanjohtaja, Suomen nuorisokeskusyhdistys ry

Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto ry